Mielenterveyden hoitoa vankalla kokemuksella

Uusi Suunta tarjoamien psykoterapiapalveluiden viitekehys on ratkaisukeskeisen ja kognitiivisen psykoterapian viitekehys, ja näiden eri sovellusalueet. Lisäksi Uusi Suunta hyödyntää vaikeiden ja traumaattisten elämän kokemusten käsittelemisessä narratiivista altistusterapiaa, ja pitkitettyä altistusta, jotka ovat vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuvia psyykkisen trauman hoitomuotoja. 

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on tulevaisuusorientoitunut, asiakkaan omiin muutostoiveisiin ja voimavaroihin keskittyvä terapiasuuntaus, jonka tehokkuudesta on tieteellistä tutkimusnäyttöä. Voimavarakeskeisyys soveltuu tutkitusti niin lievien, kuin pitkäkestoisempien mielenterveyshaasteiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. 

Terapiassa hyödynnetään tarpeen mukaan myös erilaisia terapian tavoitteita palvelevia kotitehtäviä -, ja harjoituksia. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset tietoisuustaito-, eli mindfulness - ja tunnesäätelytaitojen vahvistamiseen liittyvät tehtävät. Kotitehtävien soveltamisesta sovitaan aina erikseen, ja niiden toteuttaminen käydään terapiaistunnolla huolellisesti läpi. 

Luottamuksellinen ja tasa-arvoinen yhteistyösuhde ovat psykoterapia Uusi Suunnan keskeisiä arvoja.  Terapeutti ja asiakas sopivat yhdessä työskentelyn tavoitteista, työskentelyn tuloksellisuutta arvioidaan, ja terapiasta on mahdollista antaa palautetta missä tahansa terapiaprosessin vaiheessa. Terapia alkaa yleensä tavoitteiden ja toiveiden määrittelemisestä, sekä terapiaprosessia ohjaavasta käsitteellistämisestä, joka toimii "karttana" terapiatyöskentelylle. 

Vaikka ratkaisukeskeisessä työotteessa korostuu  tulevaisuus ja nykyhetki, voidaan menneisyyttä ja siihen liittyviä kokemuksia käsitellä terapiassa juuri niin paljon, kuin itse koet tarpeelliseksi. Ongelmiin  ei kuitenkaan jäädä "jumiin", tai niitä jäädä vatvomaan liikaa, vaan  tavoitteena on parempi ja mielekkäämpi, oman näköinen elämä tulevaisuudessa. 

Traumakeskeinen lyhytpsykoterapia

Psyykkisen trauman oireita voi olla esimerkiksi erityyppiset tunteiden, ja vireystilan säätelemiseen liittyvät ongelmat, tapahtumien toistuva ajattelu/ tai mieleen tunkeutuminen, silloinkin, kun ei halua, tai vaikeus tunnistaa ja kohdata tapahtumaan liittyviä tunteita.  Traumaattisilla kokemuksilla voi olla myös pitkäaikaisvaikutuksia, jotka painottuvat enemmän kykyyn toimia ihmissuhteissa, minäkuvaan, tai tiettyjen persoonallisuuden piirteiden, tai selviytymiskeinojen korostumiseen.

Traumakeskeinen terapia alkaa aina 1-3 kartoituskäynnistä, joissa tilanne,  ja sopiva hoitomuoto suunnitellaan yksilöllisesti.  Uusi Suunta hyödyntää traumatyöskentelyssä mm.  seuraavia hoitomuotoja (altistuspohjaisten terapioiden käyttöön on kuukausittain toteutuva työnohjaus näitä,  ja muita kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvia menetelmiä kouluttavalla psykoterapeutilla): 

Narratiivinen altistusterapia on 10-15 käyntikerrasta koostuva useita traumaattisia elämäntapahtumia kokeneiden hoitoon suunniteltu lyhytterapeuttinen hoitomalli.  Hoito lähtee liikkeelle elämän janan rakentamisesta, jonka jälkeen traumaattisia kokemuksia käsitellään kronologisessa järjestykessä yksityiskohtaisesti. Altistusterapioiden teho perustuu ennen kaikkea habituaatioon, eli tottumiseen, sekä myös tapahtumien intgroitumiseen yhtenäiseksi tarinaksi, sekä niihin liittyvien tunteiden käsittelemiseen,  ja kohtaamiseen.  Tapahtumia käsitellään NET: ssä niin, että muistot integroituvat myös tiettyyn tilannesidonnaiseen kontekstiin, joka vähentää niiden voimakasta tunnepitoisuutta myöhemmin.  

Terapia etenee niin, että jokaisella tapaamisella käsitellään yksityiskohtaisesti yhtä traumaattista tapahtumaa, ja seuraava kerta alkaa niin, että terapeutti lukee ääneen edelliskerran narratiivin. Narratiivista altistusterapiaa voidaan tarvittaessa täydentää ns. pitkitetyn altistuksen terapialla, jossa terapiaistunnolla tapahtuvan työskentelyn lisäksi kuvausta vaikeasta kokemuksesta kuunnellaan istuntojen välissä kotona.  

Näin voidaan tehdä etenkin, jos traumaoireita on NET- jakson jälkeen vielä jäljellä, tai joku tietty yksittäinen kokemus aiheuttaa edelleen voimakkaita reaktioita. Pitkitetyssä altistuksessa tapahtumaa kuvataan siihen eläytyen, ja mielikuvassa pysytellään riittävän pitkä aika.   Niin altistuspohjaisissa, kuin muissa psyykkisen trauman hoitomuodoissa terapeutti seuraa ja kysyy asiakkaan subjektiivista kokemusta ahdistuksen tasosta altistusten aikana,   ja tarjoaa keinoja vireystilan säätelemiseen, rauhoittumiseen ja nykyhetkeen ankkuroitumiseen (tietoisuus nykyhetkestä myös traumatapahtumia käsiteltäessä). 

Tunnekeskeisessä terapiassa (EFTT) työskentely painottuu etenkin kiintymyssuhteissa tapahtuneiden, traumaattisten kokemusten hoitoon. Terapiassa pyritään luomaan  validoiva/ ymmärtävä suhde omiin kokemuksiin,  ja tunnistamaan näihin liittyviä primaaritunteita,  eli ensisijaisia tunnereaktioita tilanteessa.  Tunnetyöskentelyn ja siihen liittyvien harjoitusten kautta pyritään vapautumaan kokemuksiin liittyvistä, psyykkistä sopeutumista haittaavista sekundaaritunteista, kuten aiheettomasta häpeästä,  ja syyllisyydestä.    

Terapiassa  voidaan tutkia myös erilaisia traumaattisista tapahtumista lähtöisin olevia haitallisia psyykkisiä toimintamekanismeja, kuten tunteiden välttely,  tai liiallinen itsekriittisyys ja vaativuus.  Näitä voidaan käsitellä ja tutkia erilaisten kokemuksellisten työtapojen, kuten tuoli-, ja mielikuvatyöskentelyn kautta. Myötätuntoisempaa sisäistä puhetta ja lohduttavaa suhdetta itseen pyritään samoin työstämään kokemuksellisesti.

  Pidemmissä terapioissa, joissa aika ei rajaa työskentelyn kestoa, edetään yleensä  akuuttien ptsd-,  tai c- ptsd oireiden lievittämiseen tähtäävien hoitomuotojen,  ja tunnesäätelyharjoittelun kautta kokemuksellisia menetelmiä hyödyntävään työskentelyyn.  

 Tunnekeskeisen terapian työtavat tulevat lähelle skeematerapeuttista työskentelyä, ja niitä on mahdollista käyttää rinnakkain. Skeematerapiassa on mahdollista käsitellä laajasti erilaisia persoonallisuuden puolia,  ja edistää niiden joustavaa yhteistyötä mm.  tuolityöskentelyn ja mielikuvaharjoitusten keinoin. Mielikuva-, harjoittelua voidaan skeematerapiassa käyttää mm. vaikeiden lapsuuden kokemusten, tai tunnehaavoittuvuuden kohtaamiseen, ja käsittelemiseen.  Keskeisimpien skeemojen, ja minätilojen löytämisessä voidaan tarpeen mukaan hyödyntää myös tähän tarkoitukseen suunniteltuja kyselylomakkeita,  ja mittareita. 

Hyväksymis-, ja omistautumisterapia (HOT)

Uusi Suunnan erityisosaamisaluetta ovat  kolmannen aallon kognitiiviset terapiat, kuten hyväksymis-, ja omistautumisterapia HOT (engl. acceptment and commitment therapy). 

Hyväksymis-, ja omistautumisterapian keskiössä on pyrkimys luoda joustavampi ja hyväksyvämpi suhde omiin haastavaksi koettuihin kokemuksiin ja ajatuksiin, oppia havainnoimaan niitä etäämpää ilman tarvetta reagoida niihin, ja harjoitellaan erilaisia mindfulness-pohjaisia harjoitteita hyödyntäen eriyttämään itsesi psyykkisistä oireista, eli ymmärtämään kokemuksellisesti, että et ole yhtä, kuin ongelmalliset ajatuksesi ja tunteesi. 

Myös arvotyöskentely, eli yksilöllisten arvojesi ja sinulle merkityksellisten asioiden tutkiminen on hyväksymis-, omistautumisterapiassa keskeisellä sijalla. Arvotyöskentely auttaa kirkastamaan itselle tärkeitä asioita, ja tavoitteistamaan sitä, mitä kohti haluaa elämässä kulkea ja millaiset asiat kokee tavoittelemisen arvoiseksi. Hyväksymis-, ja omistautumisterapian keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös psykologisen joustavuuden lisääminen, toisin sanoen pyrkimys kasvattaa kykyä valita arvojen mukainen toiminta silloinkin, kun mielessä on arvoista tai tavoitteista pois päin kutsuvia ajatuksia. 

Hyväksymis-, ja omistautumisterapia integroituu hyvin voimavarakeskeiseen, tulevaisuusorientoituneeseen työskentelyyn, ja se on vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva hoitomuoto useiden yleisten mielenterveysongelmien, kuten masennus-, ja ahdistuneisuushäiriöiden, sekä pakko-oireisen (OCD) häiriön hoidossa.