Menetelmiä: 

Tästä löydät tietoa psykoterapiatyössä käyttämistäni menetelmistä ja työtavoista

Menetelmät pohjautuvat pääasiassa kognitiiviiseen, ja ratkaisukeskeiseen terapiaan

Skeematerapia: 

Skeematerapiassa pyritään paikantamaan ajatteluun, tunne- elämään ja käyttäytymiseen vaikuttavia haitallisia uskomuksia ja ajatusjärjestelmiä. Skeemat ovat usein syntyneet lapsuuden vuorovaikutussuhteissa ja vaille jäämistilanteissa, joissa psykologiset perustarpeet eivät täyty. 

Haitallisia uskomusjärjestelmiä voivat olla esimerkiksi kokemus maailman turvattomuudesta, korostunut pessimismi tai usko epäonnistumiseen tai epäluottamus muita ihmisiä kohtaan, tai vaihtoehtoisesti uskomus itsen ylivertaisuudesta suhteessa muihin ihmisiin.  

Tietyn skeeman aktivoituminen aktivoi samalla tietyn persoonallisuuden osan itsessämme, jota kutsutaan skeematerapiassa "moodiksi". Skeemat ohjaavat monin tavoin tulkintojamme maailmasta ja muista ihmisestä,  ja ne vaikuttavat myös käyttäytymiseemme ja valintoihimme.  Skeematerapia lähtee liikkeelle omien skeemojen ja minätilojen tunnistamisesta.  Terapiassa haitallisia ja virheellisiä skeemoja pyritään muokkaamaan uudelleen erilaisten terapeuttisten työtapojen  kuten tuoli-, ja moodityöskentelyn (voice dialogue), sekä erityyppisten mielikuvaharjoitusten ja kognitiivisten työtapojen avulla. 

CBASP- terapia: 

CBASP- terapia on alun perin kroonistuneen masennuksen hoitoon suunniteltu hoitomalli, joka koostuu kahdesta osasta. CBASP- terapian tavoitteena on toisaalta sosiaalisen ja mielekkään toiminnan uudelleen aktivaatio, joka  tutkitusti vaikuttaa tehokkaasti masennusoireisiin. Toisaalta CBASP- terapiassa paikannetaan henkilökohtaisia emotionaalisia kipupisteitä, jotka vaikuttavat masennuksen taustalla. Näitä voi olla esimerkiksi vaikeus ilmaista omia tarpeita, vaikeus tunnistaa kielteisiä tunteita, tai kokemus ulkopuolisuudesta, tai ylikorostunut pessimismi. 

Terapiassa pyritään yhdessä toiminnallisen aktivaation kanssa muuttamaan emotionaalisista kipupisteistä syntyviä ajatus-, ja toimintamalleja ja vaikuttamaan masennuksen juurisyihin. 

CBT- I - terapia:

CBT- I  terapia pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja on kroonisen unettomuuden vahvaan näyttöön perustuva hoitomalli. CBT-I:ssä käsitellään unettomuutta ylläpitäviä ja siihen vaikuttavia tottumuksia ja virheellisiä uskomuksia, ja pyritään löytämään keinoja unta edistävään rauhoittumiseen ja rentoutumiseen esimerkiksi tietoisen läsnäolon taitojen ja rentoutusharjoittelun kautta. 

Unettomuutta voi ylläpitää haitallisten rutiinien lisäksi esimerkiksi ylinegatiiviset tulkinnat unettomuuden seurauksista, tai unettomuuden murehtiminen etukäteen, tai toisaalta myös vaikeudet vireystilan säätelemisessä etenkin ilta-aikaan. 

Hyväksymis-, omistautumisterapia (HOT) 

Hyväksymis-, ja omistautumisterapia koostuu kuudesta ydinprosessista, jotka tähtäävät ns. psykologisen joustavuuden lisäämiseen. Hyväksymis-, ja omistautumisterapiassa painotetaan omien arvojen kirkastamista, omistautumista arvojen mukaiseen toimintaan, nykyhetkeen orientoitumista, sekä ajatusten ja tunteiden eriyttämistä ns.  kokija-, eli tarkkailijaminästä  mm. mindfulness- taitoihin perustuvien harjoitusten kautta. 

Ratkaisukeskeinen terapia

Ratkaisukeskeinen terapia on terapiasuuntaus, joka painottaa asiakkaalla olemassa olevien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntämistä. Nämä voimavarat saattavat olla osin tiedostamattomia, tai ennen terapiaa heikosti hyödynnettyjä. Ratkaisukeskeisessä terapiassa pyritään mahdollisimman tarkkaan kuvaukseen ns. toivotusta tulevaisuudesta, ts.  tilasta, jossa asiakas elää mielekkääksi kokemaansa elämää ilman oireita. Ratkaisukeskeisyydessä hyödynnetään usein mielikuvaharjoittelua, selviytymiskysymyksiä, poikkeuksien tutkimista, asteikkotyöskentelyä, tavoitteellistamista, sekä muita menetelmiä, jotka lisäävät asiakkaan autonomian ja onnistumisen kokemusta suhteessa ongelmaan tai oireeseen. 

Narratiivinen altistusterapia (NET): 

Narratiivinen altistusterapia on alun perin Saksassa kehitetty traumaattisten elämänkokemusten jälkioireiden, eli PTSD- oireiden hoitoon suunniteltu terapiamuoto. Siinä asiakkaan elämästä rakennetaan elämänviiva-, tai jana, jossa tarkastellaan sekä elämään kuuluvia haitallisia, että positiivisia elämäntapahtumia. Molempia käsitellään yksityiskohtaisesti. Narratiivisen altistusterapian teho perustuu pitkitettyyn altistukseen: traumaattisia elämänkokemuksia käsitellään terapeutin tuella yksityiskohtaisesti, joka tuottaa aivoissa tottumista ja muiston uudelleen organisoitumista, niin, etteivät ne jatkossa herätä enää yhtä voimakasta tunnereaktiota. 

Lisäksi kronologisesti etenevä narratiivinen työskentely mahdollistaa vaikeiden kokemusten integroitumisen, ja elämäntarinan hahmottamisen kokonaisuutena hyvinä ja huonoine puolineen. 

Kognitiivis- integratiivinen lyhytterapia: 

Kognitiivis- integratiivinen lyhytterapia on monipuolinen terapeuttinen lähestymistapa, joka hyödyntää erilaisiin terapeuttisiin suuntauksiin kuuluvia menetelmiä ja työtapoja. 

Se tarjoaa mahdollisuuden hyvinvointiin vaikuttavien uskomusten ja ajastusten tarkastelemiseen, sekä toisaalta oireiden syntyhistorian ja taustan taustalla vaikuttaviin elämäntapahtumiin, ja ongelmallisiin kokemuksiin. Kognitiivis- integratiivisessa terapiassa voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisia selviytymiskeinoja ja - strageioita, jotka ovat muodostuneet yrityksenä selvitä suhteessa ongelmalliseen kokemukseen ja arvioida niiden toimivuutta.

 Toimimattomien selviytymisstrageioiden rinnalle pyritään löytämään toimivampia, psyykkistä terveyttä edistäviä toimintamalleja.  Kokemuksia, selviytymiskeinoja ja niitä laukaisevia tilanteita voidaan tarpeen mukaan havainnollistaa kartalle, eli "mäpätä".  Kartta on havainnollistus tilanteesta, jossa ongelmallinen kokemus aktivoituu usein vuorovaikutustilanteessa, tai muun ulkoisen olosuhteen seurauksena. Siinä kuvataan myös sitä käyttäytymisreaktiota, johon kokemuksen aktivoituminen johtaa, sekä erilaisten reaktioiden ja käyttäytymismallien seurauksia. 

Myös tunteiden aktivoimiseen tähtäävät kokemukselliset työtavat, kuten erilaiset tuolityöskentelyn muodot, kuuluvat kognitiivis- integratiiviseen terapiaan. 

Mindfulness- harjoittelu

Mindfulness- taitojen harjoittelusta terapiassa on monenlaista hyötyä.  Mindfulness- tarkoittaa tarkkaavaisuuden tietoista suuntaamista nykyhetkeen, ja tietoisuutta sen hetkisestä tunnetilasta, ja ajatuksista ja niiden hyväksyvää havainnointia. 

 Mindfulness: n harjoittamisella voidaan nähdä psyykkisen terveyden kannalta useita hyötyjä, kuten stressin ja murehtimisen vähentäminen huomion nykyhetkeen suuntaamisen kautta. Se tukee fysiologisen vireystilan säätelemisen ja tunnesäätelyn taitoja, seka auttaa eriyttämään, eli saamaan etäisyyttä ajatuksista ja tunteista mahdollistaen niiden havainnoinnin etäämpää. Mindfulness- taitojen harjoittelun kautta voi oppia erottamaan ajatukset tosiasioista, ja vähentää niiden vaikutusvaltaa. 

Mm. HOT- terapia pitää sisällään paljon mindfulness- taitojen harjoitteluun pohjautuvia työkaluja, joilla etäännyttämisen taitoa voi käytännössä harjoitella.